Prologi

4.10.2012

Tämä blogi on osa kirjallisuustieteiden yliopisto-opintojani. Tapa jolla nämä blogimerkinnät on koottu käy ilmi niitä lukiessa. Kaikki materiaali, joka ei liity ensisijaisesti tapahtumiin, on jätetty pois. Koska osa materiaalista on luvatta lainattua, henkilöiden nimet on muutettu ja olen pyrkinyt siihen että paikkoja ei voi tunnistaa. Muuten tekstit ovat alkuperäisessä muodossa. Tekstin tapahtuma-aikaan olin ihan tavallinen kaksitoistavuotias, ja koen olevani edelleen tasapainoinen ihminen. Järjellä en pysty tapahtumia selittämään, joten annan blogimerkintöjen puhua puolestani. Nämä tekstit luettuaan lukijan vastuulle jää mihin hän uskoo ja mihin ei. Kirjoitan materiaalia puhtaaksi sitä mukaan kun ehdin ja pyrin julkaisemaan uutta materiaalia aina tiistaisin ja torstaisin. Jotta pysyt tarinassa mukana, kannattaa aloittaa lukeminen vanhimmasta tekstistä.

Eemeli

tiistai 23. lokakuuta 2012

Bennyn sähköposti Ellalle, maanantai 7.8.2002



Benny <Ella88@gmail.com>   7. elokuuta 2002 14.51
Vast. ott.: Ella <Benny@gmail.com>

Moikka

Ei sun tarvitse pyytää anteeksi, vaikka kyllä mä myönnän että vähän huolestuin et mikä sulle tuli. Tosi hyvä kun kirjoitit. Ikävä kuulla että sua pelottaa ja ahdistaa, enkä yhtään epäile ettet sä olis kokenu noita juttuja just niinkun kirjoitit mulle. Älä nyt luule että mä mitenkään dissaisin sua kun sanon tän, mutta musta tuntuu että sulla on huono omatunto (en voi väittää ettei mulla olis) ja siksi susta tuntuu siltä kuin tuntuu. Eihän meidän ollu tarkotus ketään satuttaa. Se oli vahinko. Eikä me tiedetä miten se nainen nyt voi. 

Mä luulen että sun (ja rehellisesti sanottuna myös mun) oloa helpottais jos kävisit katsomassa sairaalassa sitä vanhaa naista. Ei sun sille tarvitse puhua, kunhan vaan näet että se toipuu ja voi jo paremmin, niin kaikki noi asiat pyörii vähemmän sun päässä ja huomaat, et elämä alkaa taas palata ihan normaaliksi.

Mä oon tosi pahoillani et säikäytin sut kun luulin nähneeni ne kasvot sun ikkunassa viimeks kun juteltiin. Sadehan se vaan oli, ja mun isä ja äiti aina sanoo et mul on turhan värikäs mielikuvitus. Kai nekin sitte joskus on oikeassa.

Nähdäänks chatissä huomenna illalla?

Benny

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti