Prologi

4.10.2012

Tämä blogi on osa kirjallisuustieteiden yliopisto-opintojani. Tapa jolla nämä blogimerkinnät on koottu käy ilmi niitä lukiessa. Kaikki materiaali, joka ei liity ensisijaisesti tapahtumiin, on jätetty pois. Koska osa materiaalista on luvatta lainattua, henkilöiden nimet on muutettu ja olen pyrkinyt siihen että paikkoja ei voi tunnistaa. Muuten tekstit ovat alkuperäisessä muodossa. Tekstin tapahtuma-aikaan olin ihan tavallinen kaksitoistavuotias, ja koen olevani edelleen tasapainoinen ihminen. Järjellä en pysty tapahtumia selittämään, joten annan blogimerkintöjen puhua puolestani. Nämä tekstit luettuaan lukijan vastuulle jää mihin hän uskoo ja mihin ei. Kirjoitan materiaalia puhtaaksi sitä mukaan kun ehdin ja pyrin julkaisemaan uutta materiaalia aina tiistaisin ja torstaisin. Jotta pysyt tarinassa mukana, kannattaa aloittaa lukeminen vanhimmasta tekstistä.

Eemeli

torstai 18. lokakuuta 2012

videochat Benny-Ella, maanantai 5.8.2002



Pätkä Ellan koneelta kaivettua videochattiä.

Kuva on Ellan näkökulmasta. Benny on pukeutunut siniseen huppariin. Hän nojaa kyynerpäihinsä ja puhuessaan katsoo Ellaan keskittyneenä. Benny riisuu pipon päästään. Hänen lämpimän vaaleat hiukset sojottavat pipon jäljiltä. Bennyn haroo hiuksia siistimmiksi.
Benny: -oltiin perillä joskus illalla.
Ella: Ja Maja valitti koko matkan vai?

Benny naurahtaa. Huone hänen takanaan on siisti, sänkykin on pedattu. Sängyn viereisellä seinällä on An American Werewolf in Paris –elokuvajuliste sekä suuri valokuvavedos ruskeasta hevosesta laitumella.

Benny: No ei. Ku se nukku.

Ella hymähtää. Kumpikaan ei sano hetkeen mitään. Benny vaihtaa asentoa ja yskäisee.

Benny: Entäs siel, onks kaikki jees?
Ella: No. Me siivottiin Tanjan kans mökit.
Benny: Ai se pisti teiät töihin?
Ella: Joo. Tai. Kyl me ollaan Eemelin kans aina välillä muutenki auteltu.
Benny: No kyl mä tiiän, se oli vitsi.
Ella: Entäs sulla, onko kaikki ihan… tavallista?
Benny: Joo.
Ella: Ooo, sulla on heppajuliste.

Benny menee vaikeaksi. Hän kohauttaa olkapäitään ja raapii niskaansa.

Benny: Se on kuva mun hoitohevosesta. Tai emmä enää. Mä ratsastin muksuna. Pitäis ottaa se pois.
Ella: Eikä pitäis. Sitte kun sä tuot jonkun tytön sinne niin se pitää sitä söpönä.
Benny: Äh.

Benny katsoo alas ja pyörittää pipon kätensä ympärille. Kumpikaan ei sano mitään.

Ella: Hieno on toi leffajulistekin.
Benny: Aaa, kiitti. Mä sain sen lahjaksi porukoilta.
Ella: Ai sun vanhemmat tajuaa tollasista jutuista jotain.
Benny: No välillä ne tajuaa joo. Oikeestaan-
Ella: Meil on usein-

Molemmat odottavat toisen jatkavan keskeytynyttä juttuaan.

Benny: Ei ku sano sä vaan.
Ella: Sä alotit eka.
Benny: Ei mä, en-
Ella: Sano ny vaa.

Benny katsoo Ellaa ja kääntyy sitten vilkaisemaan olkapäänsä yli, huoneen oven suuntaan.

Benny: Mä jotenkin. Mulla on kumma olo.
Ella: Aijaa, kui?

Benny naurahtaa väkinäisesti. Hän vilkaisee taas suoraan kameraan ja kääntää sitten katseensa pois.

Benny: Mun vanhemmat. Niis on jotain tosi kummallista.
Ella: Tervetuloo kerhoon.
Benny: Ei sä et nyt ymmärtäny, tai mä en osaa selittää sitä.
Ella: Tekiks ne jotai älytöntä?
Benny: Ne on vaan tosi kummallisii. Oisit nähny mitä me ostettiin eilen kaupasta, aivan järjettömästi tavaraa. Sipsejä, munkkeja, kakkuu-
Ella: Kakkuu?
Benny: Kahdenlaist kakkuu, sellasta karseenmakeeta suklaajuttua missä oli jotai ihme marmeladia sisällä ja sit mudcake, sellane ihan valtava.
Ella: Okei. No eihän toi ny niin paha ole. Se on sacheria missä on se marmeladi.
Benny: Ei ku, ihan tosi. Se ei oo ainut juttu. Mun vanhemmissa on jotai-

Benny kumartuu nopeasti lähemmäs kameraa. Hän katsoo tarkemmin näytöllään olevaa kuvaa Ellan huoneesta.

Benny: Onks toi Eemeli?
Ella: Mitä?

Benny tuijottaa näyttöään, yrittää käsittää mitä näkee.

Ella: Mitä?!
Benny: Eiku ei. Mä katoin että Eemeli kurkki sisään sun ikkunasta.

Kuuluu terävä kahahdus kun Ella säpsähtää katsomaan taakseen.

Benny: Ei ku ei. Mä näin niin varmasti et joku seiso tossa ja katteli sisään sun huoneeseen. Mut ei siel oo mitään.

Ellan hengitys kohisee mikrofoniin.

Benny: Hullua, se olikin kai sit vaan toi sade. Mä olin ihan varma että mä näin jonkun naaman ihan tossa ikkunan takana, kiinni lasissa. Vaikka en mä tajua miten-
Ella: Mun täytyy ny lopettaa.
Benny: Mitä…?
Ella: Mä meen ny!
Benny näyttää hämmästyneeltä, pettyneeltä.
Benny: Hei odot-

Kuva Bennystä ja hänen huoneestaan katoaa, kun puhelu katkeaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti